Vihapuhujat pistäkää naru kaulaanne ja hypätkää kaivoon

Ottakaa tästä talteen se, mikä tulee Pyhästä Hengestä ja jättäkää omasta lihastani tulevat jorinat omaan arvoonsa. Jokainen kirjailija tekee kunnon kämmejä, kardinaalimokia ja lukija voi rauhassa tuhahtaa heidän nerokkaille ja omasta mielestään rohkeille tempauksille. Luettuasi tämän voit joka itse alkaa ottaa asioista selvää, tai jatkaa elämää koneiden patterina, kuten Matrixsissa todetaan.

 

” Äiti, mä sain runokirjan aikaiseksi. Johtuuko se siitä, että olen herkkä ? ”  -”Ei vaan se johtuu siitä, että olet niin fiksu” – ”Äiti, mä sain tehtyä 300 omaa hengellistä biisiä. Johtuuko se siitä, että olen luova? ” -”Ei vaan siitä että olet niin fiksu” -”Äiti mä kävin Lynissä mutta ei kukaan tullut silti loppuillamsta tanssimaan hitaita. Johtuuko se siitä, että olen liian fiksu? – ”Ei vaan siitä, että olet 46 v”

 

  1. 13soturi

 

https://www.youtube.com/watch?v=8B1T-8-0qrE

Taivaan saleissa video (Muunneltu viikinkirukouksesta)

Nimeni on Ahmed Ibn Fadlan. Olin runoilijana maailman rauhallisimmassa kaupungissa, Bagdadissa, jossa kaikki viettivät onnellista elämää vuosisadasta toiseen, kunnes ihastuin väärään naiseen. Tämän pistivät merkille yliopiston moskeijan evolutionistit, nuo banaanikärpäsgeenejä tutkivat alfaurokset. Niinpä minut haluttiin mahdollisimman kauas siitä suloisesta, omapäisestä meeminikkarista. Minut passitettiin suurlähettilääksi jonnekin hevon kuuseen. Tataareja paetessamme törmäsimme viikinkilaivaan, jonka väki oli järjestämässä hautajaisia vanhalle kuninkaalle ja uusi nimeltä Buliwyf nousi osaansa ja otti tehtävänsä vastaan.  Joku pensasneukku tosin koetti heti  katkaista hänen uransa, mutta mitä tsekkinäyttelijä tuossa tilanteessa muuta tekisi kuin kehotti vallananastajaa olemaan hiljaa.  Kun pahisnäyttelijän raato oli raahattu pois, minun piti kertoa joku kotimaani runo tälle Valhallarukouksia rakastavalle pakanalle..Aloitin ”Isä meidän, joka olet Taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi, Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin Taivaissa – Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.” Buliwyff kuunteli tarkasti ja pyysi minut myöhemmin piirtämään ääniä hiekkaan sekä lukemaan niitä. Oikein kirjoitti. Tosin jouduin heti korjaamaan ”Isä kirjoitetaan isolla ii:llä. Vain siksi, että hän todella on viisaampi kuin yksikään luotunsa tällä litteällä Silja line matkamuisto hiutasnestekoristeella. Ihmiset kutsuvat sitä maailmankaikkeudeksi. Mutta tosiasiasassa pienoismalli tästä kaikesta on minun olkkarini kirjahyllyssä ”Kuva 1 Silja line” Alussa viikinkien matkassa  oli kieliongelmia mutta iltanuotiolla opin parissa viikossa tärkeimmät sanat. Kuten ”Ölppä, nainen, krapula ja hemmetti”

 

Nuo sikaa syövät portonpenikat osoittautuivatkin kunnon miehiksi. Heitä siis lähetettiin 12 saarnaamaan  varsinais-suomalaisille ja luita viskonut oraakkeli (Ei maailman nätein)  määräsi minut olemaan se kolmastoista. Tosin miekankäytöstä en tiennyt mitään. Sen huomasin jo Koroisten ristillä aikoinani. Sitten tuli pari muuttujaa matkaan. Karhuiksi (Eivät silti satakuntalaisia) itseään luulevien mörököllien johtonarttu nimeltä Mylady myrkytti Buliwyfin ja tämä joutui kuolinvuoteelle odottamaan noutajaa. Ei niin kultaista. Kuitenkin Vladimir Kulich -Buliwyf oli velvollisuudentuntoinen ja tahdonvoimalla toi itsensä loppukahinaan sekä rukoili viikinkirukouksen ja muut soturit yhtyivät sanoihin.  Sitten koko pieni  kylä apunaan myös Tapparan miehet, tekivät selvää wendoleista, ISISläisistä  sekä heidän pääjehustaan, jonka nimeä en vielä tiedä.  Ja markkinarauha tuli taas kaupungin ylle. Tosin Buliwyf sitten istahti puiselle penkille ”Olen hieman väsynyt-ilmeellä” ja nukkui pois. Sitä ennen kuitenkin iski miekkansa maahan pystyyn ikään kuin vihjatakseen, että joku nyt saisi kirjottaa kirjan hänen uroteoistaan. Köyhä mies kun oli, totesi että jos joku kirjottaisi hänen tarinansa vahvasti väritettynä, hänestä tulisi todella rikas Kynämiehenä minulle se homma nakitettiin. Se tarina tulee joskus vuonna 2038 – Mutta nyt tähän päivään ja hieman Ensimmäinen Jeesusfakta:  Kun meistä tehdään Taivaan kirjoihin tarina, se Jeesuksen kässäri ja versio eli totuus on aika erilainen kuin Saatanan eli syyttäjän tarjoama. Näkökulma muuttuu huomattavasti. Ilmestyskirjassa lukee, että Jeesus surmaa lohikäärmeen suunsa henkäyksellä.  Tuo pikkulapsiin kallellaan oleva Lucifer  tulisi lusimaan helvetissä ikuisesti, eikä se todellakaan ole hänen valtakuntansa vaan rangaistuspaikkansa. ….Onko Simo ja Antti vielä hereillä?  Pistetäänpä herätysbiisiksi Return of Jesus king Ramboversio.

 

 

 

..ja sitten jatketaan. Minulla ei ole yhtään kunniamerkkiä mistään. Tosin on Jerusalemin pyhiinvaeltaja todistus,  lukion päästötodistusta ja kasvatustieteen kandin paperit Myös terveen paperit löytyy, sudenpentukenraaligeneraattorin arvonimi ”S.A.M.I J.U.H.A.N.I” eli Sami, Alaisinaan Maailman Ihanimmat  Jumalattaret Ukuleleineen Hanoilla  Antamassa Noopeille  Ilolientä-  Sekä minulla myös uimamaisterin todistus. Sen mukaan olen ainakin kerran käynyt talvella avannossa. Siellä oli niin kylmä!!.

 

 

 

 

MISTÄ SE KAIKKI ALKOI

 

Oikeastaan kaikki sai alkunsa, kun eräänä tammikuisena iltana tuijotimme exän kanssa kattoon ja mietimme, kumpi ajaisi siinä talvikelissä Haraisiin Harold Eatmonin kokoukseen. Neuvottelut jatkuivat  seuraavaan aamuun asti. Kului 9 kuukautta Uudenkaupungin autotehtaalla sitten liukuhihnalta eri työvaiheiden jälkeen  tehdasasetuksineen ulos pikkuinen tyttö ja Porchea kasanneet Tuomiset ihmetteli ”Tuo ei ole auton näköinen vaan missiokahvilan tiskaajan” Tytöllä nyt kolme vuotta ikää  ja pian plikkani on murkkuikäinen  – Minulla toivottavasti silloin jo haulikonkantolupa. Nyt kannan vaan halkoja sekä tarjottimia.  Monta vaaraa on tytöllä vielä edessä matkalla kun taatusti lähtee kylille riekkumaan. Jos tänä päivänä tunnustuksellinen kristitty estäisi teinitytön raiskauksen Turun keskustassa, YLE uutisoisi asiasta seuraavaan tyyliin: ”Sankarimuslimi, Mooabin kuningas  Eglon, jolla pelastusrengas omasta takaa, noukki rannalle joenpohjasta polkupyöriä kierrätyskäyttöön etsineen marokkolaisen, jonka fundamentalistiäärikristittyfasistirasisti oli heittänyt Aurasillalta alas. Eikä edes kumartanut tervehtiessä.  Minun tarina ei kuitenkaan mikään Monte Cristo ole vaikka Dumasin tuotannosta pidänkin.  En löytänyt timanttikulta-aarretta paettuani mielen vankilasta. Mutta löysin Jumalan antaman ilon. Suuremman kuin muilla on runsaasta viljasta ja viinistä. Herran esikartanoissa yksi päivä on parempi kuin tuhat muualla..Ja nyt sydämeni on vapaa – Aion seurata sitä.

 

 

 

Kuka missä milloin

Olen siis  oikeasti Sami Juhani Sundström, toisinaan Salmivirraksi kutsutttu ja Lausteen poikia. Myös vanhemmillani osuutta asiaan.  Olen töissä Yhteydenrakentajat OY:ssä kahvilan tiskaajana ja trubaduurina. Elämäni aikana on tullut tehtyä sitä sun tätä. Käynyt baanallakin silloin tällöin  ja ollut kotona ennemmin tai myöhemmin. Kirjoittaminen on lempiharrastukseni. Moni ,joka on historiansa lukenut Salkkareiden katsomisen sijasta tietää sanaseppo Juhani Ahon jolta ilmestyi ”Lastut”- teos. Siksi päätin antaa tälle opukselle nimen Juhani Salmivirran Perunalastut. Nimi viittaa suolaiseen sanomaan, mutta myös herkkupäivään. Ei tällä raapustuksella vielä  saada omaa liputuspäivää (Tosin Ruotsinristeily kyllä) – Runeberg jätti jälkeensä torttuja tai Aleksis Kivi seitsemän samuraita .ja Mikael Agrcola suomensi raamatun (Minä taas joskus ajattelin laulaa sen läpi jonkun anarkistin ovella hänen lähtiessään itsenäisyyspäivän kiekkojuhliin)  – Eräässä Jadesoturi elokuvassa vuodelta 2006 Tommi Erosen esittämälle Kai Pelkoselle eräs mies totesi, että ”Tao minulle Sampo niin saat rakkaasi takaisin”

 

 

https://www.youtube.com/watch?v=5fVv1wdlNH4

Jadesoturi / Routa

 

 

Minulla ei ole rakasta,  en tao muuta kuin Taivaan aseita. Tosin lausteen kalliolla on ”Linda” niminen mänty jota halaan aina kun tulen karatetreeneistä metsästä. Kotipuolessa eräs Ismo oli ainoa joka Seppä jo syntyessään. Murkkuikäisenä hänelle tuli paha röökiongelma kuten minullekin myöhemmin. Sitä tupakkaa tässä nyt poltellaan mutta muuten alkaa elämä olla mallillaan Kalevalan joskus olen lukenut läpi mutta pidin enemmän Valhallasaduista. Tukkaani ei ole keinotekoisesti vaalennettu ja pidän itseäni aitona viikinkinä, vaikka osaan vain soutuveneellä meloa .- Ja tosi pienellä järvellä.

Seuraan maailman menoa lähinnä otsikkotasolla, mutta tehnyt työtä yli puoluerajojen ja yrittänyt samaistua eri taustaisten ihmisten asemaan kaikissa yhteiskuntaluokissa. Toivon, että tämä läpyskä  se  vie pois ennakkoluuloja meitä uskovia kohtaan. Varsinkin niillä, joiden mielestä olemme kaikesta ihan pihalla, kun emme tiedä joka pornotähden nimeä.

Historiasta kerron nyt hieman. Olen katsonut Linnan  ”Täällä Pohjantähden alla” useasti, enkä yhtään ihmettele Koskelan angsteja niitä kirkonihmisiä kohtaan. Vilho Koskela muutenkin luonteensa johdosta  on suosikkihahmoni Tuntemattomassa sotilaassa. Louhimiehen versiossa oli eroa Laineen versioon, että uudessa Koskelan esittäjä Jussi Vatanen tokaisi suustaan sen ratiritiralla aika hiljaisella äänellä ja maltilla ennen kuin veti vaihteen kakkoselle.

Entä minä? Olen ollut kuin Ellun kana, kunnes korotin ääneni yhden kerran, Se riitti. Sen jälkeen en ole morsiantani nähnytkään. En ole kovin käytännöllinen ihminen, mutta musa ja kirjallinen ilmaisukyky ovat vahvuuteni. Suvun vaiheista kerron hieman nyt. Isäni puolelta  muinaiset esivanhemmat siis olivat seppiä ja sahureita  opettajia Urjalan suunnalla. Kun  Jumala minut ennalleenasettaa, varmasti alkaa vasarakin pysyä minullakin kädessä.  Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan ja erilaisuus on rikkaus.  Sisällissodan aikaan Punkalaitumella  meitin  sukulaisia piileskeli Telkun suolla paossa punaisia – Ja  kylän punaiset olivat etsivinään heitä mutta nähdessään eivät antaneet heitä ilmi. Yksi sukulainen tosin  tuli punaisten tappamaksi Vesilahdella koska

kieltäytyi tarttumasta aseeseen kummallakaan puolella. Isän isä Toivo liittyi valkosiin 18-vuotiaana Jyväskylän opettajaseminaarista.  Löysin vanhan muistomitalin. Toivo-pappa kuoli sydänvian takia jo 43 vuotiaana eikä ollut mukana Talvi-ja jatkosodassa. Samalla isäni koko orvon kohtalon ja hän kasvoi maatalon töissä on isänkaipuunsa kätkenyt syvälle  sisimpäänsä.. Toivo-pappan veli Valtteri (Opettaja hänkin) taisteli Talvisodassa Suursaarilla entisten Puna-armeijan ”vapauttajia” vastaan entisten oppilaidensa kanssa  Siitä Valtterista on mainittu Unohdettujen rintama-nimisessä kirjassa. Kirjottajaa en muista.Valtteri haavoittui Talvisodan lopussa ja kuoli jatkosodan alussa. Äidin isä Armas on  Huhtamon ja Huittisten suunnalla kotoisin. Hän tuli sodasta elävänä kotiin, tosin haavoittuneena kranaatista polveen. Armas-pappakin  oli laillani taistelulähetti ja lisäksi komppanian kirjuri. Esimiehet olivat myös antanteet hänelle tehtäväksi tiedustella porukan mielialoja. Armas ei koskaan ryssitellyt vihollista. Lienee laulanut Liisa pien ja heittänyt ilmaan rukouksia sekä pari kranaattia.  Yksi syy pappan elossa selviämiseen varmasti  oli, että hän harrasti metsästystä. Karhujen ja susien tappaminen ihmisten sijasta on mielestäni¨tervettä touhua mutta eipä aina ole mahdollisuutta valita, kun kansakunnan kohtalo on kysymyksessä.

 

Jatkosotaan joutumiseen vaikutti osiltaan  Hitler – Tuo häpeärauhaan suivaantunut korpraali siis huomasi aikanaan että Suomea voisi käyttää johonkin hyödylliseen, koska järkkäsivät Stalinin joukoille niin ”viileän” vastaanoton (Kiitos Herralle eikä HAARPILLE)

Eräs suojeluskuntalainen, ei Simo vaatehuoneelta vaan Häyhä sai hurreilta oman biisin, vaikka ne niin on keljuilevinaan kaikesta suomalaisille. Ne tosi paikan tullen RAKASTAA suomalaisia .- Historia on sen osoittanut

https://www.youtube.com/watch?v=s43yLMgXXOU

White death

 

HAARP (High Frequency Active Auroral Research Program)

 

Paraatitorvet siis jäi Raatteen tielle. Yksi pätevät upseerinsa tapattanut torvi tosin sai kovan kolauksen itsetunnolleen ja päätti, että tää tuhansien järvien maa tulee aina olemaan piikki lihassa.  Myöhemmin jatkosodassa  Mannerheim, se  täysinäisiä snapsilaseja käkättimeen roiskiva tupakoitsija puhalsi sikaarinsa savut raittiin savuttoman vegaanin naamalle Hitlerin käydessä onnittelukäynnillä. Se oli mielestäni tuhmasti tehty ja valehtelen paljon.  Sitten tapahtui sitä sun tätä. Tiedän myös kertoa että eräs entinen naapurimme kotikylässä haettiin sodasta pois samalla syyllä mistä Spielbergin leffa ”Pelastakaa sotamies Ryan” kertoo.

 

https://www.youtube.com/watch?v=IrJAwCBbnuc

Sabaton / Primo Victoria. Pääosassa äikänmaikka

Suomen neukuille myynyt   Saksa toimitti jatkosodan lopussa presidentti Rytin uhrautumisen ansiosta aseita, kuten patruunoita ja panssarinyrkkejä sekä pari lehtolasta.– Stukat vihelteli Tali-Ihantalassa ”Ain laulain työtäs tee” (EN aio pistää videolinkkiä)  Aikanaan siis neukkujen suurhyökkäys tyrehtyi, osaltaan yhden radioviestin selvittämisen ansiosta jossa tatjanat  puhuivat joukkojen sijoituspaikasta. Osiltaan joku pyöreä läpyskä helpotti maalin kohdentamista. Se ei ollut kuitenkaan Dingon kultalevy Suomalaisten tykit saatiin suunnattua oikeaan suuntaan ja pienelle alalle alkoi sataa kranaattia kuin vettä taivaalta. Siinä moni venäläinen joutui  leskeksi  ja hautajaisissa kun Katjuska kysyi ”pääsikö meitin Ivan edes taivaaseen, niin sotakaveri totesi ”Sinne päin se ainakin lähti”.

 

Jatkosodan lopussa Eräs Tuomala Humppilasta tuhosi suorasuuntauksella 8 vihollisen tankkia mutta se on vain yksi tarina muiden joukossa. 191 henkilöä sai erityismaininnan ja heistä tietääkseni on nyt elossa vain yksi. Loput saivat joko sankarihaudan, juopottelun, taistolaisten haukut,  jälleenrakentamisurakan ja sotakorvausten antamisen kahinasta, jota eivät aloittaneet. Reilu meininki

 

Toivo-pappani jota en koskaan nähnyt oli , syntynyt  heinäkuisena päivänä  16.7. 1900- 16.7.1945 myös laukaistiin joku ydinpommi nimeltä Trinity (Kolminaisuus) tasan 27 vuotta ennen minun maailmaantuloa. Trinityn laukaisemissa ei ollut kyse  Vatikaanin paavin vappupuheesta.. vaan siitä, että parin muuttujan ansiosta liittoutuneet onnistuivat sabotoimaan Norjassa raskaan veden tehdasta ja saivat sakuja ennen ydinpommin valmiiksi . Eli ne juutalaisetkin joita vainottiin siirtyivät rapakon toiselle puolelle ja antoivat tietotaitonsa niille jotka eivät samantien veisi heitä keskitysleirille. Toivo-pappa  sanoi joskus, että tukka ja järki ei pysy samassa päässä. Kun muut nikkaroivat mitä he osasi, Toivo pappa rakenteli mitä HALUSI -. Ja minä en kerta kaikkiaan haluisi itsekään jäämään kriisin syttyessä vain luonnonsuojelukohteeksi vaikka kitarassa on pandatarra. Ne kiinalaiset bambunsyöjät eivät ole vilpitön lahja kansalta, joka juhli ennen uutta vuotta ruudinkäryllä, vaikka sitä mustaa jauhetta käytettiin myöhemmin heikon ja vahvan tekemiseksi yhtä voimakkaiksi. Itävaikutteista sen verran asiaa, että nykyisin pois nukkuneelta radiotoimittajakaverilta sain koristekäyttöön tarkotettuja samuraimiekkoja. Ne menivät kahvastaan heti rikki, kun pamautin niillä kuusenrunkoon. Niinpä heitin niillä liito-oravaa. Kuten liito-oravat ovat viherpiipertäjien silmäterä,  Israel on Jumalan silmäterä ja se maa  olisi syytä jättää rauhaan. Lisäksi: Minulle voi kertoa mitä tahansa, mutta Jeesukselle ei kuittailla ilman seurauksia. Koska joku anarkisvihervasukkisateenkaarinatsistalinturbiaaniakselillatoimivahilavitkutin…ai tossa se space näppäin…tämän pienen valistusteoksen lyttääkin, niin mielipiteensä saa olla jokaisella. Se on terve piirre ihmisessä. Joidenkin mielestä Suomi pelastetaan miehitysuhasta julistamalla kaikki itärajan metsät luonnonsuojelualueeksi, jossa armeijakaan ei saa liikkua. Toivottavasti näiden lakien säätäjät itse myös stalinistien kanssa sopivat, että kun kaikki ihmisten hätävarjelukseen oikeuttavat pykälät ja momentit on kumottu, ainakin puidenhalaajat jätetään henkiin venäläisvapauttajien tullessa. He tulevat niittaamaan pahan leviämishaluinen Naton eli Pohjois-Atlantin liiton. Olen huomannut käytännössä, että tavallinen Venäjän kansa on ihan ok, mutta päättäjänsä kieroja kuin korkkiruuvit.

 

 

 

ELÄMÄNKATSOMUS

Omasta elämänkatsomuksesta kerron hieman. Petyin luterilaiseen kirkkoon instituutiona kun siellä yksi puhuu ja 500 nukkuu.. Tosin on eri meno soluryhmissä ja opiskeilijailloissa. Onneksi on sellaisiakin.  Erosin ev.lut kirkosta vuosituhannen vaihteessa ja menin aikuiskasteelle. Kristillinen urkumusiikki on usein laittanut minut näkemään punaista ja lauloin usein karaokessa sinistä ja valkoista.  Muutama hyvä virsi on kuitenkin olemassa joista suosikkini on virsi 577 – ”Sun kätes Herra voimakkaan”

 

https://www.youtube.com/watch?v=qybAoOd-EnE

virsi 577 saMIX

 

– Joskus toki tekisi mieli mennä Tuomiokirkkoon kesken jonkun häätilaisuuden soittamaan uruilla Westbamin ”Celebrattion generation Raver’s nature remix” –

 

https://www.youtube.com/watch?v=jNFbtos-2BA

 

Celebration generation

 

Tullut katteltua liikaa The Stepsin Tragedy-videota Siinä morsiamia ryöstellään urakalla. . Kotiseurakunnastani on kerrottavaa, että  meitä on 10-15 hengen porukka ja kaikkien kuulumisa mennään läpi. Jokainen pääsee ääneen. Toivottavasti Taivaaseenkin.

 

https://www.youtube.com/watch?v=OiwDHHcHPh0

Tragedy

 

Kerron hieman huumoristani : Luin aikanaan Prinssi Rohkean ja Aku Ankan lisäksi Suomen MAD-lehteä, Älliä ja tälliä Asterixia sekä  törkysarjista nimeltä Pahkasika. Heidän periaatteensa oli, tyyliin ”Kerro meille mikä on sinulle pyhää niin teemme siitä pilaa.” Jossain kohdin kuitenkin ne pilantekijät tiesivät tarkkaan esim. eri kirjailijoiden tyyliä kuvatessaan mistä narusta vetää. Eli ei toimittajat ihan tyhmiä olleet. Jotkut jutut olivat niin puisevia, että velikin antaessaan Pahkasian joululahjaksi aikanaan oli saksinut ja sensuroinut sitä. Aivan kuten oikolukija nytkin tätä läpyskää. Muistan Pahkasiasta erään tarinan, jossa oli Miihkali -niminen poika. Hän oli tullut kipeäksi ja joku kaukainen sukulaistäti tuli häntä hoivaamaan. Täti itse asiassa oli aika karmea kaikella tavalla sekä myös sairaanhoitajana. Jonkun ajan jälkeen kuitenkin tädille tuli hälytys toiseen paikkaan ja Miihkali sai sitten rauhan. Hän polvistui pedin ääreen ja risti kätensä sanoen ”Kiitos Jeesus” – ”Voi tuota paatunutta lasta” oli tarinantekijän loppukommentti. Mutta se kuvaa hyvin, että joskus todella helpottaa kun ei ihan liikaa saa apua, vaikka tarkoitus olisikin alunperin hyvä. Turhalla asioihin puuttumisella teemme usein toiselle karhunpalveluksen eikä ihminen saa omatoimisuudelle tilaa. Toisen puolesta ei voi elää. Jokaisen tarvitsee löytää elämän mielekkyys ja elämänhalu itse. Sitten todella, kun elämänhalu on hukassa voi elää hälläväliä-asenteella, kuten minä tein vuosikaudet- Nyt kun katsoo taaksepäin (jota en mielelläni tee enää) ei voi muuta kuin todeta, että saisin hävetä silmät päästäni. Niin hirveää elostelua minun vaellukseni oli. Mutta kuten joka tarinassa pitää olla pahis, niin siellä on myös hyvis- Jeesus antoi minulle uuden Taivasidentiteetin ja ennalleenasettaa minut sellaiseksi ihmiseksi ja mieheksi, joksi olen tarkoitettu. Se ei välttämättä yhdessä päivässä käy mutta projekti on kesken. Olen usein verrannut vanhaa ja uutta minää taas Dumasin leffaan  Rautanaamio. Siinä oli paha kunkku sekä nöyrempi veli joka noudettiin vankilasta maski päässä ja pistettiin tilalle jossain naamiaisissa. Veljekset olivat kuningattaren ja d’Artagnanin jälkeläisiä. Salasuhde.  Lopussa se selvisi. D’Artagnan kuoli heittäytyessään tikarin eteen pelastaen poikansa hengen ja saaden surmansa siltä pahalta veljekseltä. Sellaista on isän rakkaus. Vaihdetaanpa teemaa.  Pidän myös eräästä Kungfu hustle leffasta missä pahiksesta tuleekin hyvis mutta tiukan mottaamisen jälkeen. Tyyppi ikäänkuin rusennettuna koteloitui ja kuten perhonen kuoriutuessaan miehestä tuli ihan eri persoona. Hänestä tuli ns. valittu. Se on ollut aina muotiteema elokuvissa ja kirjoissa. Kuten Kultainen lapsi (Eddie Murphy) ja Matrix (Keanu Reeves) Jokainen on oman elämänstoorinsa valittu.Se on tärkeää muistaa. Olemme ikäänkuin näyttämöllä toiseen ulottuvuuteen. Lisäksi Jumala voi nähdä elämäämme meidän silmiemme läpi. Mihin me katsomme, sen hän näkee ja vielä aivan eri vinkkelistä kuin me itse.

En tiedä, mitä minusta voisi mainita tähän mennessä. Ei tosin kauheasti tee mieli etukäteen tietää, mitä Taivaan arkistoissa lukee tässä ja nyt hetkessä. Mutta suunta on ylöspäin. On vain voitettavaa. Olin jossain vaiheessa elämää suunnattoman kateellinen eräälle kaverille, joka oli kaikkea mitä en itse ollut. Terävä-älyinen komia ja sukkela suustaan. toisin kuin minä- Tottakai sitten kaikki neitoset ihastuivat häneen ja minä olin se ikuinen seinäruusu jos miestä voisi niin sanoa. Minun osani oli ottaa vastaan tunnevammaiset ja neuroottiset hirviöt. Sille pistin lopun, mutta vasta tajutessani, että minun velvollisuus EI ole ymmärtää kaikkia sekopäitä saatika antaa heille oikeutusta toimintaansa, varsinkaan kohdatessaan minua. Menköön muualle kurnuttamaan ,jos eivät halua asettua. Tämän asian oppiminen vei kauan. Olin väärän kiltteyden vanki. Ikäänkuin tunsin syyllisyyttä jos en ottanut kaikkia maailman urpoja avosylin vastaan. Minä vain tiesin mitä on yksinäisyys. En halunnut siksi hyljeksiä ketään. Mutta sitten kun aikansa tsekkasin ja katselin sivusta sitä outolintujen (en tosin matkijanärhien) toimintaa, en yhtään ihmetellyt että ihmiset karttoivat heitä. Aivan kuten minuakin karteltiin. Elin todella hälläväliä- periaatteella myös somemaailmassa. Korostin kuinka väärin minua olikin kohdeltu. Vai oliko? Minä itse annoin asioiden tapahtua. Silkasta pelkuruudestani ja miellyttämisenhalusta. Toisin sanoen hain muiden hyväksyntää ja huomiota keinolla millä hyvänsä. Jos ei huomiota tullut niin sitten sitä haki negatiivisella tavalla. Mutta sain olla aika rauhassa ja huutaa tuuleen. Eräässä laulussa totean ”Mua ei häiritse päättäjät tai virkavalta. Rauhassa saan olla kaikilta” Kaveri totesikin, että oikean todellisuuden ja minun edessä on vain paperinen seinä, ei muuta. Siinä paperissa voi olla kaikkea pelottavaa kuvaa tai tuherrusta, mikä saisi minut luopumaan menemästä haasteiden läpi. Mutta se oli vain valheseinä tai este. Jos vaikka edessäni olisi kulissiseinäpaperi, jossa on lohikäärmeen kuva, tottakai minä taivaan prinssinä hyökkäisin sitä päin kuten yleensä saduissa on tapana. Tällä hetkellä olen voittanut ampiaispelkoni. Siitä hyvä aloittaa. Mutta jos kuvassa olisi tamppausteline tai silityslauta, minä juoksisin karkuun. Halusin vain tehdä kaikkea sitä, mikä on kivaa. Elämässä kuuluu olla puuduttavia arkimaneerja jotka vain on tehtävä. Ehkä Jumala hiljaisuudessa puhuu samalla hetkellä tavalla tai toisella. Karatekidin alkuperäisessä versiossa Mr Miyagi sanoo Daniel La Russolle, että koko elämä on karatea. Samalla tavalla Jeesuksen seuraaminen ja seurakunnat on minulle elämäntapa eikä vain kolme kertaa vuodessa toistuva haukotus kirkossa. Eräästä leffasta tajusin myös faktan, että herrasmies on lehtiotsikoissa vain syntyessä, naimisiin mennessä ja kuollessa. Se ei kuitenkaan tee minusta agenttia. Mutta  lööpeistä pois pysyminen on aika siunattu asia. .

Olen ahkera tekemään yksinkertaisia videoita windowsin mediatyökalulla. Eräässä videossa Battledragonin Freestyler  taustana pyörii Mies ja alaston ase.  Huumorikomedian sankarihahmo Frank Drebin ( edesmennyt Leslie Nielsen) puskee erään neukkupoliitikon (Gorba)  pään seinän läpi.

 

 

 

Tämä oli joku kasarileffa. Mutta olisi siihen aikaan ollut Suomessa aikamoinen skandaali, jos meidän  leffoissamme tai lehdissä olisi vastaavaa tehty. Suomettumisen jälkeinen itsesensuuri oli vahva päättäjien ja lehdistön tasolla. Mutta ei tavallisen kansan. Kuitenkin sen ajan alentuva ja varovainen myötäily itäistä naapuria kohtaan sai minut raivon partaalle. Tein vuosikaudet kaikenlaista jäynää ja källiä sinne itään päin. Mutta eiköhän ne mielipiteet vaihdettu jo vuosina 1939-1944 eikä se sirppi ja vasara täällä lopultakaan liehunut. Mutta kun Neukkula hajosi ja vuodet kului, nyt tuntuu että Putin on monessa asiassa ottanut samanlaisen roolin kuin Hitler aikoinaan. Minulle asia oli yhdentekevä nimellisesti. Kirjotin kyllä ympäri maailmaa mutta unohdin sen tärkeimmän. Rukoilemisen, ampumaradan  ja kuntoilun. Ei Suomea vain näppiksellä pelasteta. Riippuu tietysti mille Predatorille siellä komentoja annetaan.

Omat muistot armeija-ajoista olivat niin vastenmielisiä, etten halunnut olla koko laitoksen kanssa tekemisissä. Nyt alkaa tuntua, että olisi ehkä tarvinnut ryhdistäytyä aikasemmin eikä niinkään muistella sellaista ”Me ei olla sun kavereita” tokaisua. Joskus Saatana lyö meidän sydämeen naulan sen toisen ihmisen tietämättä, miten hänen tokaisunsa on vaikuttanut. Mutta niin lienee jokaisen kohdalla. Minun toimintani oli monesti katkeruudesta ja vihasta kumpuavaa. Halusin näyttää jollekin exälle että he olivat väärässä haukkuessaan vaatetustani sisustamistani tai atk-taitojani. Eräs bööna tuli hieman kimmastuneena Turkuun. Olin bussiasemalla vastassa ja hieman maanisena olin tuhertanut sormiväreillä otsaani hänen nimensä – Tietenkin koetin auttaa repun kantamisessa mutta en saanut sitä olalleni. Siitähän nainen turhautui ja totesi, ettei siedä tyhmiä ihmisiä. Minä olin hiljaa, mutta tietenkin mielessä oli, että ”Kanna akka itte laukkus”   Miksi minun siis pitäisi elää vanhoissa mädissä lätäköissä, joita olen niin romantisoinut jälkikäteen. Jo vuonna 1992-1993 tapasin ompelija kemistinaisen, josta olisi tarvinnut pitää kiinni.Mainitsin hänen nimensä jouluisen radio-ohjelmani lopussa. Terhin  arvon tajusin vasta myöhemmin – Mutta  kun nuorena miehenä ei maalta heilaa käsivarteen tarttunut minä pistin ns. vaihteen kakkoselle kaupunkiin muutettuani,,Johdatuksen ja turkulaisten pitkämielisyyden ansiosta olen nyt tässä ilman naarmun naarmua. Se on ihme- Kaikki se,  mitä mielessä on haavoittunutta sen voin jättää huoletta Luojan harteille. Mutta on tärkeää ymmärtää että Jeesus puhuu totuudellisia sanoja ja ne on joskus aika kovaa kuultavaa. Ei siinä pahemmin hellitellä tai lellitellä. Olen kymmeniä kertoja saanut raivarin siitä, mitä minulle on sanottu. Paiskon kotona kaapinovia ja esineitä. Kiehun kiukusta muutaman päivän. Samalla on hyvä keittää perunat. Haukun paimeneni lyttyyn. Mutta sitten kyllä jälkikäteen helpottaa. Ei hyminällä ja päähän silittelyllä mitään olisi saatu aikaiseksi. Kerran kahvilassa piti ajastimella säätää vitriini sammumaan ja virta päälle tietyksi ajaksi. En osannut käyttää sitä ajastina. Pomo totesi leikillisesti, että ”Otahan selvää, kun olet sellainen akateeminen  nero”. Minulla keitti. Vedin ehtoolla kiukkukaljaa, kaaduin seinää vasten humalassa suoraan ainoan viherkasvini ruukun päälle ja se siitä kasvista. Tosin oli TAAS ihmevarjelus, enkä lyönyt päätäni seinään.

Hyvä lempeä paimen on joskus aika kova kun hän riuhtaisee sillä sanasauvallaan minut vertauskuvallisesti rinteen reunalta ja estää putoamasta rotkoon. Ostin mielenkiinnosta kerran Pellin ja Miettisen Harhaanjohtajat vahvassa uskossa. Se kirja oli sellainen miten maallikot katsoo sivusta kristinuskoa. He eivät ymmärrä sitä mitä tapellaan mielen ja hengen alueella. Pellit eivät tajua että toinen ulottuvuus on totta. Tai sitä, että kotona hiljaisuudessa mietiyt asiat ja päätökset ovat aika kohtaloon vaikuttavia.

Pahkasiassa ufomiehet Marsista poikkesivat käymään Telluksella ja kysymään suomalaisilta ”Piti oikein tulla kysymään, miksi 5 miljoonaa ihmistä menee noopeaksi, kun ei onnistu lämäsemään mustaa kumipalaa tolppien väliin.. Marsilaset eivät siis tajua suomalaista mielenlaatua ja kollektiivista yhteenkuuluvuudentunnetta keväisin. Joidenkin osalta. Sitten seuraa joko hillitön juhlinta tai kova tappelu. Kuin ei olisi tärkeämpää ajateltavaa. Leipää ja sirkushuveja on aatamin aikainen viihdytyskeino. Tosin mieluummin arvostaisin sellaista kurinalaisempaa elämää kuten Teemu Selänne,eikä Jörn Donner.  Mutta kuinka armollinen Herra onkaan tuollaisakin ihmisiä kohtaan. Tosin viimeisellä tuomiolla meistä jokainen on aivan yksin vastaamassa omista teoistaan. Se päivä koittaa minullekin. Nyt on hyvin viimeinen aika tehdä parannusta ja oikeasti tajuta, ettei tässä loputtomasti ole aikaa. Olen 3650 vuorokautta junnannut tätä samaa levelliä ja rimpuillut venkoillut sekä kironnut elämää ja kohtaloa. En ole halunnut muuttua. Minulle riitti se elämä ja luulin, että kaikki menisi kuin itsekseen ilman, että pitäisi nähdä mitään vaivaa itse kehittyäkseen. Raamatussa kun Jumala johdatti Israelin väen pois Egyptistä siinä tuli muutama valloitusreissu mihin ne eivät olisi halunneet lähteä. Pelosta ja epäuskosta. Niinpä sitä autiomaavaellusta kesti vuositolkulla mannuilla joiden halki olisi kävellyt muutamassa viikossa. Tosin Faarao lähetti vielä heiinäsirkkojenkin jälkeen mielisairaanhoitajat hakemaan Israelilaisia takaisin orjiksi, mutta hukkuivat sotavaunuineen Punaiseen mereen. (p*** juttu) Ihmisen mielikin on sellainen että meillä on oma tontti vallattavana omassa mielessä- Vihollinen on sinne rakentanut valheita ja esteitä. Mutta tavallaan Raamatun syväkerrokset avautuvat tässäkin. Voi olla kaikenlaisia pelkoja. Epäuskoa. Kaikkein pahin vaihtoehto on se, että ei kulje eteenpäin silloin kun on aika. Joskus ovet aukeevat kuten mailiosotteiden salasanat,  kuten vaikka sää muuttuu. Ja muutoksen sekä liikkeen pitää tapahtua hyvän sään aikana. Ei Jumala ikuisesti odottele meidän oikutteluamme ja venkoiluamme. Raamatussa, kun Herra pisti Saulin pois viralta ja valitsi Daavidin tilalle, todettiinkin, että ”miten kauan sitä Saulia suret, Herra on päätöksensä tehnyt. Ei siinä rutinat auta. Mutta jokainen ihminen ehkä joutuu samaistumaan Saulin ja Daavidin asemaan. Jotain kohtia oli tosi vaikeeta ymmärtää. Josain kohtaa raamattua luki, että profeetta käski kuninkaan ottaa nuolia ja ampua niitä ikkunasta. Ammuttua nuolta sanottiin voitonnuoleksi. Koska hemmo ampui ”vain kolme nuolta” profeetalta tuli nuhteet, että nyt voittaa vihollisen vain kolmesti. Ehkä kyseessä oli enemmän se asennejuttu. Minulla kun niitä nuolia ei pahemmin ole tuhlattavaksi niin tuntuu järjenvastaiselta että nekin pitäisi johonkin tyhjään ampua. Sama juttu muiden aseiden kanssa. En näe ilmaan ampumisessa ja rätisyttelyssä mitään järkeä. Jos minä tartun aseeseen, niin tähtään osuakseni. Tosin suojatulen antamista ei tule unohtaa. Ehkä joskus tilanne onkin se, että karhu tai susi on vain parin metrin päässä ja siihen voi huoletta tyhjentää lippaallisen sarjatulella. Kuinka toivonkaan, että olisi koko elämän vaan petoja tapettavana, eikä ihmisiä. Mutta henkivallat on niitä vihollisia joita vastaan meillä on taistelu. Se ei ole verta lihaa vastaan. Hengessä hengen aseet. Vai koetatko ampua jotain tuhnua  rynnäkkökiväärillä. Tai yritätkö tappaa toisen ihmisen välittömästi kun hän herjaa sinua tai loukkaa. Se olisi arkea jossain Dumasin Muskettisotureissa, mutta jos lähtee ihmisiä vapauttamaan Saatanan vankeudesta, siinä joutuu pitkittämään pinnaa uskomattoman paljon. Eikä valheelliset herjat tai syytökset tunnu missään. Niille ja niiden sanojien tyhmyydelle nauraa. He siis joutuvat häpeään siinä, mistä meitä syyttävät.

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *